|
|
Virgo Karp Viljelyaate elää koulutuksessaYhdeksän uutta opiskelijaa aloitti tänä syksynä biodynaamisen viljelyn ja luonnonhoidon opinnot Snellman-korkeakoulussa Helsingissä. Opinto-ohjaaja Virgo Karp ei hänkään ole vielä kauan ehtinyt olla toimessaan. Uutta on myöskin opinto-ohjaajan tueksi muodostunut kollegio ja tukiryhmä. Halukkuus oppia viljelemäänUusien opiskelijoiden keski-ikä on lähellä kolmeakymmentä. Jotkut ovat lähteneet etsimään elämäänsä syvempää sisältöä, toiset itse elämää ja itseään. He ovat syventämässä suhdettaan luontoon ja näkemystään maailmasta. Jokainen haluaa oppia käytännön viljelytaitoja ja asioita käytännön työn kautta. Yleinen toive on päästä tulevaisuudessa maalle puutarhaa tai maatilaa hoitamaan. – Haluan oppia viljelemään maata, se on osa suurempaa suunnitelmaa. Keväällä aloin ottaa selvää, missä viljelyä voi opiskella ja kävi niin onnellisesti, että sain käsiin Snellun esitteen ja koulutus oli alkamassa jo samana syksynä. Biodynaamisuus on enemmän kuin pelkkä viljely”, toteaa Anu. Hänen taustanaan ovat vyöhyketerapeutin ja homeopatian opinnot. – Odotan saavani ainakin perusvalmiudet maanviljelyyn, näkeväni sen todellisuuden käytännössä, sanoo Markus. Omaehtoinen, havainnosta käsin tapahtuva opetus koetaan myönteisenä. Moni odottaa mielenkiintoisia tapaamisia ja uusien kontaktien luomista. Monet opiskelijat tietävät Snellman-korkeakoulun luonteesta, joten henkiseen kasvuun liittyy odotuksia. – Toivon maatalousopetuksen lisäksi hengentieteellisen näkemykseni syventymistä ja vastauksia kysymyksiin, jotka ovat askarruttaneet mieltäni, kertoo Kirsi. Tärkeänä pidetään ihmisen huomioon ottamista opetusprosessissa ja eläinten ja luonnon tarpeiden huomioimista viljelyssä. – En usko joutuvani opettelemaan erilaisia ympäristön, ihmisen tai eläinten riiston muotoja. Tietopuolisissa opinnoissa käsitellään marras-joulukuun aikana biodynaamisen maatalouden peruskysymyksiä, ravitsemusta, vihannes- ja juuresviljelyä sekä lannoitusta. Tilavierailu tehdään Majvikiin. Lannoituksen olemusta syventävät esitelmät maan hengitystapahtumasta ja vuodenajoista. Opiskelijat ovat erittäin tyytyväisiä taideaineisiin ja käsityöhön. He ovat osallistuneet maalauksen, eurytmian ja kirjansidonnan ryhmiin. Taidejaksot ovat yhteisiä yleisopintovuoden opiskelijoiden kanssa. Vaikka yleisopintovuosi alkoi paljon ennen kuin biodynaamikot tulivat kouluun, sopeutuminen ryhmiin on sujunut hyvin. Opintojen ohjaaminen vakava haaste
Opinto-ohjaaja Virgo Karp tuli Virosta Suomeen syksyllä 1992 opiskelemaan biodynaamista viljelyä. Silloin hän keskeytti väliaikaisesti kotieläintieteen opinnot Viron Maatalousakatemiassa. Viedessään myöhemmin opinnot loppuun oli akatemiasta tullut yliopisto ja hänen kurssikaveristaan tiedekunnan dekaani. – Olin pitkään hakenut viisumia Suomeen ja sain sen kuukautta ennen talvikauden alkua. Tuntui vähän kummalliselta, kun ensimmäisessä harjoittelupaikassani oli kaksi lehmää, jotka lypsettiin käsin ja paljon metsää. Olin tottunut neljänsadan lehmän navettaan. Lehmät lypsettiin kaksi kertaa päivässä ja niiden kävelymatka laitumelle kesti joskus yli tunnin. Mummulasta Virgo kyllä tunsi käsilypsyn. Mummu oli hoitanut neljä lehmäänsä kolhoosin töiden ohella. Virgon myöhemmät harjoittelupaikat olivat Kiimkallion ja Labbyn tilat. – Virossa kesän kokemiseen pääsi vasta vähän ennen juhannusta, kun koulut päättyivät. Vasta koko kasvukauden ajan maatilan töitä tehdessäni tajusin, miten pitkä kasvukausi on ja millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa kasveille ja eläimille.
Opinto-ohjaajan työ ja biodynaamisen viljelyn opettaminen tuntuvat Virgosta vakavalta haasteelta. Työn ohella hän pyrkii laillistamaan Virossa suorittamansa opinnot Suomessa. – Vaikka maiden maantieteellinen etäisyys on pieni, löytyy ravitsemustieteessä yllättäviä eroja. Osaltaan se johtuu tietenkin historiasta. Ennen Virgoa väliaikaisena opintosihteerinä toimi Riitta Hyttinen. Riitta tietää pienten opintoryhmien edut. – Silloin on helpompi tehdä opinto-ohjelma, joka vastaa mahdollisimman hyvin opiskelijoiden tarpeita ja odotuksia. Pienen ryhmän kanssa on helppo käydä tutustumassa biodynaamisiin maatiloihin. Samalla Riitta muistuttaa pienen ryhmän haittapuolesta, joka on pieni budjetti. On tärkeä yrittää hyödyntää sekä suuren että pienen ryhmän edut. Virgolla on omilta opiskeluajoiltaan elävät muistot biodynaamisista viikonlopuista ja kursseista eri paikkakunnilla. Myös harjoittelijatapaamiset, joita järjestettiin eri tiloilla, olivat tärkeitä ja niitä olisi voinut olla vielä enemmän. Silloin pääsi tutustumaan viljelijöihin ja muodostamaan yleiskuvaa kaikesta, mitä maatiloilla oli meneillään. Suorilla viljelijäkontakteilla on koulutuksessa suuri merkitys. Tukiryhmä takaa oikeat päämäärätOpinto-ohjaajan tukena toimii kolleegio, jonka jäseniä ovat: Pirkko Okkonen, Juha Näri, Jukka Jormola ja Liisa Hertell. Se on työryhmä, joka suunnittelee koulutuksen ja vastaa sen toteutumisesta. Kolleegiossa pyritään siihen, että se vie osallistujilta mahdollisimman vähän aikaa ja työ on joustavaa. Pöytäkirjat ja asialistat kulkevat sähköpostin välityksellä. Työ on prosessimaista ja päätökset usein pitkän keskustelun tulos. Koulutuksen tukipiiriin kuuluu kaksitoista ihmistä. Sen tehtävänä on pysyä biodynaamisen opintolinjan asioista ajan tasalla ja pitää yllä jatkuvuutta. Koulutus tarvitsee toimintansa turvaksi laajapohjaisen kannatuksen. Muuten tilanteet voivat muuttua pelkästään yhden ihmisen ajatusten ja jaksamisen mukaisiksi. Laajempi kannatus takaa myöskin koulutuksen oikeat päämäärät. Koulutus on biodynaamisen viljelyn aatetta edistävää toimintaa ja tärkeää jälkikasvun kannalta. Tukipiirin jäsenet saavat tarkistetun pöytäkirjan ja asialistan sähköpostilla tai kirjeenä, minkä perusteella he voivat ottaa yhteyttä kollegion jäseniin tai opinto-ohjaajaan. Kaikki jotka ovat kiinnostuneet tukipiirin toiminnasta voivat tulla siihen mukaan.
Snellman-korkeakoulu www.snellman-korkeakoulu.fi |